T�n��n tuli kuluneeksi kymmenen vuotta siit�, kun Nokia myi matkapuhelintensa liiketoiminnan Microsoftille. Analysoimme j�lkik�teen, olisiko jotain voinut tehd� toisin.
Kun Nokia alkoi valmistaa Windows puhelimia mietin, että mitenköhän tässä käy kun perinteisesti Microsoftin mobiilikumppaneille oli käynyt huonosti. Mieleen on jäänyt valokuva Elopista ja Ballmerista kättelemässä valtavat virneet naamoillaan. Ajattelin, että ehkä olen vain liian ennakkoluuloinen kun olen kerran tämmöinen mikkisoftaa vihaava linux käyttäjä.
Vanhaa N900:sta on edelleen ikävä. Androidiin siirtyminen tuntui valtavalta downgradelta. Kun ensimmäiset lumiat tuli ulos, N9 taisi edelleen myydä paremmin siitä huolimatta, että Nokia tuntui tekevän kaiken mahdollisen ollakseen myymättä niitä.
Nokian yrityskulttuuri oli ollut tuossa vaiheessa jo kymmenisen vuotta sellainen, ettei siitä ollut haastajaksi. Keskenään riiteleviä nurkkakuntia ja johtotehtävissä aivan liikaa oman edun tavoittelijoita jotka eivät epäonnistumisen pelossa halunneet kokeilla mitään uutta.
Tuo itse myyntitoimenpidehän oli oikein hyvä diili Nokian kannalta. Nokia sai miljarditolkulla rahaa kännykkäbisneksestä, joka oli täysin arvoton. Microsoft sulki koko yksikön pari vuotta myöhemmin miljarditappiot niskassaan.
Nokia oli markkinoiden huipulla ollessaan suhtautunut kosketusnäyttöjen kaltaisiin innovaatioihin nyrpeästi ja uskoi, ettei mikään sitä horjuta. Ja juuri tuo yrityskulttuuri. Valitsi Nokia sitten Meegon parissa jatkamisen, Androidin tai Windows Phonen, takkiin olisi tullut joka tapauksessa.
Moni ei toki naureskellessa muista miten huonoja sen aikaiset kosketusnäytöt oli. Siltä kohtaa nyrpeys oli paikallaan. Mutta ketteryys ei tosiaan riittänyt markkinan muutoksiin millään akselilla kun asioita alkoi tapahtumaan.
Eipä siinä paljoa peruutuspeilejä tarvittu. Microsoft teki saman kuin monta kertaa aikaisemmin ja Nokian puikoissa oli vielä mikkisoftan oma mies hyödyllisenä idioottina.